Sangtekst: Moonsorrow. 1065: Aika.
Taal' lakeuksilla Pohjolan he asustelivat
Muuan pakanakansa lahes unhoon vaipunut
Ne vimmaiset, jotka veljiansa puolustivat
He, joita kastettu ei aikonutkaan tunnustaa
He valloittivat, ryostelivat kunniaksensa
Ja etenivat voittoisasti peraantymatta
Vaan samat aikeet toisella, heita pahemmalla
Vihollisen vanhan saarella saivat kohdata
Koskaan eivat he uhkaa vaistaneet
Tarttuivat kirveisiinsa jumalten
Vastus kuitenkin vahvistuneena
Paattanyt oli heidat musertaa
Oli kaantyva uusi sivu
Taistelussa ruttoa vastaan
Eihan kunniaa voi saavuttaa
Jos jattaa kokematta kuoleman
Jaatyi verensa hankeen
Valtakautensa lepaa nyt pohjassa
Ylvas liekki sammui, vaan silti
Voittaja saa hapeaa kantaa
He hukuttivat myos kunnian
Nyt valtaistuimella istuu vaara kuningas
Nalkaisten petojen kaitsija, peto itsekin
Vaan alistettu kansa tuo ei koskaan katoa
Voi menneisyyteen itse"mme emme unhoittaa
On aika pysahtynyt
Muuan pakanakansa lahes unhoon vaipunut
Ne vimmaiset, jotka veljiansa puolustivat
He, joita kastettu ei aikonutkaan tunnustaa
He valloittivat, ryostelivat kunniaksensa
Ja etenivat voittoisasti peraantymatta
Vaan samat aikeet toisella, heita pahemmalla
Vihollisen vanhan saarella saivat kohdata
Koskaan eivat he uhkaa vaistaneet
Tarttuivat kirveisiinsa jumalten
Vastus kuitenkin vahvistuneena
Paattanyt oli heidat musertaa
Oli kaantyva uusi sivu
Taistelussa ruttoa vastaan
Eihan kunniaa voi saavuttaa
Jos jattaa kokematta kuoleman
Jaatyi verensa hankeen
Valtakautensa lepaa nyt pohjassa
Ylvas liekki sammui, vaan silti
Voittaja saa hapeaa kantaa
He hukuttivat myos kunnian
Nyt valtaistuimella istuu vaara kuningas
Nalkaisten petojen kaitsija, peto itsekin
Vaan alistettu kansa tuo ei koskaan katoa
Voi menneisyyteen itse"mme emme unhoittaa
On aika pysahtynyt
Populære søk